

Jaalan kirkonkylä ja kirkonkylään välittömästi liittyvät sekä Kyrönkylän ja Metsäkylän laajat yhtenäiset viljelysaukeat muodostavat edustavan ja eheän maisemakokonaisuuden. Maisema-alueen laajat peltoalueet ovat poikkeukselliset muuten metsäisen ja järvisen kunnan alueella. Alue on maisemarakenteeltaan, -kuvaltaan ja kulttuurihistoriallisesti rikas. Avoimet peltonäkymät Pyhäjärvelle sekä vanhaa rakennuskantaa on säilynyt hyvin. Uusi asuinalue Sahaniemessä ei häiritse keskeistä maisemakokonaisuutta, koska se sijoittuu niemen itäreunalle.
Kouvola
noin 1 000 hehtaaria
Itäinen Järvi-Suomi, Lounais-Savon järviseutu
Salpausselän järvialue
Itäinen Järvi-Suomi on lähes yhtenäinen laakea alue, jonka maasto voi olla yksityiskohdissaan hyvinkin vaihtelevaa. Ruhjelaakson rikkoma kallioperä on mahdollistanut maakunnan lukemattomien matalien ja sokkeloisten järvien ja vesireitit synnyn. Korkokuvaltaan maakunta jyrkkenee pohjoista kohti luoteen tasaisimpia alueita lukuun ottamatta. Lähes koko maakunnan maaperää peittää moreenivaippa. I ja II Salpausselän eteläpuolelle jäävät viljavat savikkoalueet, joille keskittyvät myös laajimmat peltoalueet. Erityisesti maisemassa on selvästi havaittavissa Salpausselkien reunamuodostumat sekä niihin liittyvät pohjoisesta etelään ja luoteesta kaakkoon kulkevat harjumuodostumajaksot. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. Järvet ovat pienimuotoisempia kuin viereisellä Suur-Saimaan seudulla.
Maaperä suurimmaksi osaksi moreenia, myös viljavia savialueita Pyhäjärven rannoilla, kallioperä on rapakiveä.
Alue kuuluu Kymijoen päävesistöalueeseen ja Pyhäjärven valuma-alueeseen. Maisemaalueeseen kuuluu Pyhäjärven matalat lahdet Jaalanlahti ja Kyrönlahti.
Toinen Salpausselkä ei ole Jaalassa selväpiirteinen, vaan se katkeilee monin paikoin. Maisema-alueen kohdalla harjumuodostelmat erottuvat kuitenkin selvästi. Laajat yhtenäiset peltoalueet ovat poikkeukselliset muuten metsäisen ja järvisen kunnan alueella. Pyhäjärvi on laaja järviallas. Sen rannoilla on Kaakkois-Suomen rapakivialueen reunaosien jyrkkiä kalliomäkiä.
Harjujen kuivilla hiekka- ja sorakankailla vallitsevat puolukkatyypin mäntymetsät, savikoilla viljelykasvillisuutta, taajamassa myös kulttuurikasvillisuutta.
Maisema-alueeseen kuuluvat Jaalanlahti ja Kyrönlahti kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (M. Godenhjelm. Luonnonsuojelu Kymenlaaksossa. Kotka 1994).
Monipuolinen kasvillisuus maaperän vaihtelevuudesta ja kulttuurivaikutuksista johtuen.
Edullinen paikallisilmasto, Salpausselän moreeniset etelärinteet lämmittävät, mutta laaja savikkotasanko tuulille ja hallalle otollinen.
II Salpausselkä ja sen juurella oleva viljelytasanko, joka laskee Pyhäjärveen. Jaalan kirkonkylän ja Metsäkylän välissä kulkee lounais-koillissuuntaiset kallioiset mäet, mm. Pitkätmäet ja Pitkätkalliot. Alueen pohjoisosassa harjulla kulkee kantatie 46 sekä harjun ja viljelytasangon välissä kyläraitti.
Maisema-alueen länsiosassa on Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on rakennettu Pyhäjärven Jaalanlahden lounasrannalla sijaitsevalle mäelle. Varustukset alkavat Fuortin tilasta ja jatkuvat mäkeä pitkin Niemenpohja-nimisen lahdenpohjukan kallioille.
Jaalan asutus perustui 1600- luvun lopulle erätalouteen ja siihen liittyvään kaskeamiseen. Peltoviljely juurtui seudulle varsin myöhään. Jaala itsenäistyi Iitistä vasta 1800- ja 1900- luvun vaihteen tienoilla. Jaalan kylä on sijoittunut jo 1800-luvun vaihteessa liikenneyhteyksien risteykseen, viljelytasangon keskelle. Kartta havainnollistaa hyvin kuinka kylä on sijoittunut maisemarakenteellisesti suojaisaan Pyhäjärven Jaalanlahden pohjukkaan, kylää reunustavat metsäiset mäet.
Elinkeinoelämä perustuu maanviljelyyn ja metsätalouteen.
Kirkonkylässä on säilynyt useita vanhoja puisia rakennuksia; alueen maamerkki on puinen kirkko v.1878. Alueella on myös useita vanhoja maatiloja. Uusi rakennuskanta on kerroksellista ja kokonaisuus melko tasapainoinen. Uudempi yhtenäinen asuinalue Sahaniemessä erottuu muusta rakennuskannasta samanaikaisen rakennusajan- ja tyylin mukaan selvimmin, eikä suojaavaa kasvillisuutta ole vielä syntynyt alueelle.
Perinteinen harjumuodostuman rinteelle mutkittelevan raitin varteen nauhamaisesti sijoittunut asutus.
Nykyinen asutus on sijoittunut samoille alueille kuin tunnetut muinaisjäännökset, eli nykyisen kyläraitin varrelle sekä alueen länsiosaan.
Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984
Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. Kotka 1992
Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008
Vuonna 1878 valmistunut puukirkko, maavarustus, redutti 1700-luvulta, v.1908 valmistunut pappila, Puustellin vanha rakennusryhmä Liikasenmäellä.
Perinteinen maaseudun kirkonkylä, joka liittyy välittömästi peltoalueisiin.
Lintuharrastajat. I maailmansodan aikainen puolustusasema on matkailunähtävyys.
Kirkonkylä on perinteinen nauhakylä Toisen Salpauselän etelärinteellä. Mutkittelevan kyläraitin varteen ovat sijoittuneet tärkeimmät rakennukset ja asutus, laajat ja yhtenäiset peltoaukeat ulottuvat Metsäkylästä kirkonkylän eteläpuolelta Kyrönkylään ja Pyhäjärven rantaan saakka. Maisema-alueella muodostuu pitkiä kaukonäkymiä järvelle. Peltoalueiden ympärillä on runsaasti avokallioisia ja jyrkkärinteisiä mäkiä. Pyhäjärven Sahaniemi on kallioinen ja metsäinen niemi, jonka rannoilla on mökkiasutusta sekä niemen itärannalle on rakennettu uusi asuinalue.