Multimedia inventointi
  • Etusivu
  • Karttahaku
  • Kymenlaakso Maisema-alueet
    • Valtakunnalliset kohteet
      • Elimäen kirkonseudun viljelymaisema ja Mustilan Arboretum
      • Haapasaaren saaristokylämaisema
      • Hiidenvuori
      • Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema
      • Kaunissaaren – Ristisaaren saaristomaisema
      • Klamilan kulttuurimaisema
      • Kymijokilaakson kulttuurimaisema
      • Sippolan – Summanjokilaaksojen kulttuurimaisema
      • Tammion saaristokylämaisema
      • Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema
      • Verla – Selänpään kulttuurimaisema
    • Maakunnalliset kohteet
      • Anttila, Kouvola
      • Enäjärvi, Kouvola
      • Haapa-Kimola, Iitti
      • Harju – Ravijoki, Virolahti
      • Heinlahti, Pyhtää
      • Junkkari, Kouvola
      • Kaarniemi, Kotka
      • Kimolan kanava, Kouvola – Iitti
      • Kuorsalo, Hamina
      • Lyöttilä, Iitti
      • Siltakylä – Myllykylä, Pyhtää
      • Siikava, Kouvola
      • Suur-Miehikkälä, Miehikkälä
      • Sääskjärvi – Perheniemi, Iitti
      • Tuohikotti, Kouvola
      • Vuolenkoski – Mankala, Iitti
      • Väliväylä, Kouvola
      • Ylänummi, Kotka
  • Etelä-Karjala Maisema-alueet
    • Valtakunnalliset kohteet
      • Haukkavuori
      • Imatrankoski
      • Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän kulttuurimaisema
      • Kyläniemen ja Utula-Yläkylän kulttuurimaisema
      • Suomenkylä ja Suomenniemen kirkonkylän kulttuurimaisema
      • Tarnalan viljely- ja järvimaisema
    • Maakunnalliset kohteet
      • Haikkaanlahti
      • Hanhijärvi
      • Husula-Nuppolan kulttuurimaisema
      • Joutsenkosken myllymaisema
      • Kasukkalan kylän kulttuurimaisema
      • Kaukolan kulttuurimaisema
      • Kaskei -Lavikanlahden kulttuurimaisema
      • Kesusmaa-Kirjavalan kulttuurimaisema
      • Koitsanlahden hovi ja kulttuurimaisema
      • Luumäen kirkko ja viljely-ympäristö
      • Merenlahden kylä
      • Niemikylän kulttuurimaisema
      • Peltoi
      • Purnujärven kulttuurimaisema
      • Pyhämäen ja Uukuniemen kirkon kulttuurimaisema
      • Rasala-Lasola
      • Rasvaniemen kylän viljelymaisema
      • Revonranta – Kivijärvi
      • Savikummun kulttuurimaisema
      • Solkei
      • Taipalsaaren kirkko ja peltomaisema
      • Urolan ja Pöllösen kulttuurimaisemat
      • Vihtolan kylä
      • Viraskorven viljelymaisema
      • Änkilän kylä
  • Palautelomake
  • Search

Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema

Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema

Jaalan kirkonkylä ja kirkonkylään välittömästi liittyvät sekä Kyrönkylän ja Metsäkylän laajat yhtenäiset viljelysaukeat muodostavat edustavan ja eheän maisemakokonaisuuden. Maisema-alueen laajat peltoalueet ovat poikkeukselliset muuten metsäisen ja järvisen kunnan alueella. Alue on maisemarakenteeltaan, -kuvaltaan ja kulttuurihistoriallisesti rikas. Avoimet peltonäkymät Pyhäjärvelle sekä vanhaa rakennuskantaa on säilynyt hyvin. Uusi asuinalue Sahaniemessä ei häiritse keskeistä maisemakokonaisuutta, koska se sijoittuu niemen itäreunalle.

Kunta:

Kouvola

Pinta-ala:

noin 1 000 hehtaaria

Maisemamaakunta ja -seutu:

Itäinen Järvi-Suomi, Lounais-Savon järviseutu

Maisematyyppi:

Salpausselän järvialue

Tyypillisiä piirteitä

Itäinen Järvi-Suomi on lähes yhtenäinen laakea alue, jonka maasto voi olla yksityiskohdissaan hyvinkin vaihtelevaa. Ruhjelaakson rikkoma kallioperä on mahdollistanut maakunnan lukemattomien matalien ja sokkeloisten järvien ja vesireitit synnyn. Korkokuvaltaan maakunta jyrkkenee pohjoista kohti luoteen tasaisimpia alueita lukuun ottamatta. Lähes koko maakunnan maaperää peittää moreenivaippa. I ja II Salpausselän eteläpuolelle jäävät viljavat savikkoalueet, joille keskittyvät myös laajimmat peltoalueet. Erityisesti maisemassa on selvästi havaittavissa Salpausselkien reunamuodostumat sekä niihin liittyvät pohjoisesta etelään ja luoteesta kaakkoon kulkevat harjumuodostumajaksot. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. Järvet ovat pienimuotoisempia kuin viereisellä Suur-Saimaan seudulla.

Luonnon ominaispiirteet

Maa- ja kallioperä

Maaperä suurimmaksi osaksi moreenia, myös viljavia savialueita Pyhäjärven rannoilla, kallioperä on rapakiveä.

Vesistöt ja ranta-alueet

Alue kuuluu Kymijoen päävesistöalueeseen ja Pyhäjärven valuma-alueeseen. Maisemaalueeseen kuuluu Pyhäjärven matalat lahdet Jaalanlahti ja Kyrönlahti.

Luonnonhistorian erityspiirteet

Toinen Salpausselkä ei ole Jaalassa selväpiirteinen, vaan se katkeilee monin paikoin. Maisema-alueen kohdalla harjumuodostelmat erottuvat kuitenkin selvästi. Laajat yhtenäiset peltoalueet ovat poikkeukselliset muuten metsäisen ja järvisen kunnan alueella. Pyhäjärvi on laaja järviallas. Sen rannoilla on Kaakkois-Suomen rapakivialueen reunaosien jyrkkiä kalliomäkiä.

Kasvillisuustyypit

Harjujen kuivilla hiekka- ja sorakankailla vallitsevat puolukkatyypin mäntymetsät, savikoilla viljelykasvillisuutta, taajamassa myös kulttuurikasvillisuutta.

Arvokkaat luontokohteet

Maisema-alueeseen kuuluvat Jaalanlahti ja Kyrönlahti kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (M. Godenhjelm. Luonnonsuojelu Kymenlaaksossa. Kotka 1994).

Eläimistö ja kasvilajisto

Monipuolinen kasvillisuus maaperän vaihtelevuudesta ja kulttuurivaikutuksista johtuen.

Ilmasto

Edullinen paikallisilmasto, Salpausselän moreeniset etelärinteet lämmittävät, mutta laaja savikkotasanko tuulille ja hallalle otollinen.

Maisemarakenne

II Salpausselkä ja sen juurella oleva viljelytasanko, joka laskee Pyhäjärveen. Jaalan kirkonkylän ja Metsäkylän välissä kulkee lounais-koillissuuntaiset kallioiset mäet, mm. Pitkätmäet ja Pitkätkalliot. Alueen pohjoisosassa harjulla kulkee kantatie 46 sekä harjun ja viljelytasangon välissä kyläraitti.

Kulttuuriset ominaispiirteet

Arkeologinen kulttuuriperintö

Maisema-alueen länsiosassa on Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on rakennettu Pyhäjärven Jaalanlahden lounasrannalla sijaitsevalle mäelle. Varustukset alkavat Fuortin tilasta ja jatkuvat mäkeä pitkin Niemenpohja-nimisen lahdenpohjukan kallioille.

Maiseman kulttuurihistoria

Jaalan asutus perustui 1600- luvun lopulle erätalouteen ja siihen liittyvään kaskeamiseen. Peltoviljely juurtui seudulle varsin myöhään. Jaala itsenäistyi Iitistä vasta 1800- ja 1900- luvun vaihteen tienoilla. Jaalan kylä on sijoittunut jo 1800-luvun vaihteessa liikenneyhteyksien risteykseen, viljelytasangon keskelle. Kartta havainnollistaa hyvin kuinka kylä on sijoittunut maisemarakenteellisesti suojaisaan Pyhäjärven Jaalanlahden pohjukkaan, kylää reunustavat metsäiset mäet.

Maiseman kannalta merkittävät elinkeinot

Elinkeinoelämä perustuu maanviljelyyn ja metsätalouteen.

Rakennettu ympäristö

Kirkonkylässä on säilynyt useita vanhoja puisia rakennuksia; alueen maamerkki on puinen kirkko v.1878. Alueella on myös useita vanhoja maatiloja. Uusi rakennuskanta on kerroksellista ja kokonaisuus melko tasapainoinen. Uudempi yhtenäinen asuinalue Sahaniemessä erottuu muusta rakennuskannasta samanaikaisen rakennusajan- ja tyylin mukaan selvimmin, eikä suojaavaa kasvillisuutta ole vielä syntynyt alueelle.

Alueelle tyypillinen ja perinteinen asutustyyppi

Perinteinen harjumuodostuman rinteelle mutkittelevan raitin varteen nauhamaisesti sijoittunut asutus.

Nykyisen asutuksen suhde muinaisjäännösten sijaintiin

Nykyinen asutus on sijoittunut samoille alueille kuin tunnetut muinaisjäännökset, eli nykyisen kyläraitin varrelle sekä alueen länsiosaan.

Rakennetun ympäristön inventoinnit

Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984

Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. Kotka 1992

Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008

Muita maiseman kannalta merkittäviä rakennuksia ja rakenteita

Vuonna 1878 valmistunut puukirkko, maavarustus, redutti 1700-luvulta, v.1908 valmistunut pappila, Puustellin vanha rakennusryhmä Liikasenmäellä.

Identiteettitekijät, symbolitekijät

Perinteinen maaseudun kirkonkylä, joka liittyy välittömästi peltoalueisiin.

Matkailu- ja virkistyskäyttö

Lintuharrastajat. I maailmansodan aikainen puolustusasema on matkailunähtävyys.

Maisemakuva

Kirkonkylä on perinteinen nauhakylä Toisen Salpauselän etelärinteellä. Mutkittelevan kyläraitin varteen ovat sijoittuneet tärkeimmät rakennukset ja asutus, laajat ja yhtenäiset peltoaukeat ulottuvat Metsäkylästä kirkonkylän eteläpuolelta Kyrönkylään ja Pyhäjärven rantaan saakka. Maisema-alueella muodostuu pitkiä kaukonäkymiä järvelle. Peltoalueiden ympärillä on runsaasti avokallioisia ja jyrkkärinteisiä mäkiä. Pyhäjärven Sahaniemi on kallioinen ja metsäinen niemi, jonka rannoilla on mökkiasutusta sekä niemen itärannalle on rakennettu uusi asuinalue.

Tulosta
Avaa tästä tulostettava kohdekortti:
Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema

Valokuvia kohteesta

All 5 /Jaala 5
jaala

Jaala

jaala2

Jaala

Jaala

Jaala

Jaala

Jaala

Jaala

Jaala

Hyödyllisiä linkkejä:

Kaakko135
Hurmaava Hamina
Visit Kouvola
Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry
Finnica Kymenlaakso
Visit Lappeenranta
GoSaimaa
Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö

ely kymen EK_Logo
eu sweco J10_Logo DU_Logo
© Copyright - Etelä-Karjalan Liitto & Kymenlaakson Liitto
Scroll to top