Sääskjärvi – Perheniemi, Iitti

Kulttuurimaiseman keskuksen muodostaa pyöreänmuotoinen Sääskjärvi, jonne ympäröivät viljelyaukeat loivasti viettävät. Viljelysten takana kohoavat metsäiset kallioalueet, joista maisemallisesti näyttävin on jyrkkäseinäinen, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas Haukkavuori Erottajan kylässä. Laelta on erinomainen näköala yli viljelyaukean ja Sääskjärven. Viljelyaukeat muodostavat pitkät ulokkeet koilliseen ja länteen. niiden keskellä kiemurtelee savikkoon kaivautuneena vähäiset joet. tiestö seurailee Sääskjärven itäpuolella sen rantoja. Muualla se on sijoittunut viljelyalueen taakse, metsän reunaan.

Sääskjärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen sisältyy poikkeuksellisen runsaasti monipuolisia kulttuuri- ja rakennustaiteellisia arvoja 1500-luvulla Sääskjärven savikoilla oli jo huomattava viljelyalue. Kartanokulttuuria edustaa perheniemen kartanoympäristö. Rakennukset ovat sijoittuneet maisemallisesti hallitsevalle paikalla viljelyaukealle pistävälle mäelle. Muita maiseman kannalta merkittäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ovat mm. Perheniemen kartanon sivutila, Massin rakennusryhmä, Riuttalan talouskeskuksen rakennukset, koulurakennukset sekä Erottajalla sijaitseva kaupparakennus.

Perheniemen puinen kaksikerroksinen päärakennus sekä muutama talous-/piharakennus ovat valmistuneet 1875, vuodesta 1979 paikalla on toiminut Perheniemen evankelinen opisto. Perheniemessä on Leirinmäen muistokivi sekä kartanon viereisessä metsikössä on Pärhän kylä muistomerkki. Perheniemen kartanon entinen mylly on Mustajoen rannalla, jonka lähellä on kaarelle holvattu kivisilta, jonka kautta Metsäläntie kulkee.

Sääksjärvellä sijaitsee useita vanhoja rakennuksia/tiloja/rakennusryhmiä, kuten Pesälä, vanha kantatila piharakennuksineen, Salmela, alkujaan Perheniemen kartanoon kuulunut torppa ja karjatalorakennus sekä puutarha, Riuttala, maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitseva rakennusryhmä, Massi, Perheniemen kartanoon kuulunut Massi, jonka pihapiirissä hienoa kasvillisuutta erotettiin itsenäiseksi tilaksi vuonna 1880 ja tilaan kuuluu läheisellä mäellä sijaitseva tuulimylly, Eelola ja Armola, Eelo ja Akseli Isohiiden perustaman tolstoilaisen siirtokunnan rakennukset sekä Isohiisien hauta, Sihvola, torppariaikaa kuvasta pihapiiri talousrakennuksineen, Kakaan rullatehtaan työväenasuinrakennuksia ulkorakennuksineen. Perheniemen kartanolle on kuulunut Luikinsuonmäen kupeessa sijainneet kolmiosainen kalkkilouhos.

Kuninkaan kartastossa (1776-1805) Perheniemessä ja Sääskjärvellä on ollut huomattavasti asutusta. Asutus on tukeutunut metsäsaarekkeiden ja peltoaukeiden vaihettumisvyöhykkeelle, lukuun ottamatta mm. Metsälän kylää. Nykyinen asutus noudattelee Kuninkaan kartaston mukaista sijoittumista. Tiestö noudattelee osittain samoja linjauksia, mm. Maakansantien, pohjois-eteläsuuntainen tie, kulkee hyvin samaa linjaa Perhenimelle asti nykyäänkin. Perheniementien on siirtynyt vedenläheisyydestä metsälaidalle. Alueen merkittävimmät joet on esitetty Kuninkaan kartastossa vastaavanlaisesti kuin ne nykyään kulkevat. Maisema-alueelle avautuvat näkymät muodostuvat melko samanlaisesti kuin kartaston aikoihin. Nykyään Rekolan ja Hakalan ympäristöt ovat peltoviljelyssä, kartastossa ne on esitetty metsäisinä alueina.

Arviointi

Vanha arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä RKY listauksesta 2009 poistettu kohde

Nykyinen arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Perustelut

Sääskjärven laajat aukeat viljelymaisemat sijoittuvat Sääskjärven ympäröiville savikoille loivasti laskien järveä kohti. Sääskjärven maisemakuva on hyvin avoin ja sitä rajaavat saarekemaiset kumpareet. Matala järvi ja laajat peltoalueet keräävät keväisin ja syksyisin paljon muuttolintuja alueelle.

Rakennuskanta on hieman vaihtelevaa, mm. arvokas Perheniemen kartano, jonka laitamille on rakennettu kartanoympäristön kokonaisuutta rikkovia toimintaa tukevia lisärakennuksia. Rakennukset / tilat on pääosin sijoittunut laakson laitamille tukeutuen metsäsaarekkeisiin.

Maiseman kulttuurihistoria on pitkä ja alueella on useita säilyneitä vanhoja rakennuksia/rakennusryhmiä. Kulttuurihistoria, rakenteet ja rakennukset, avoimet ja laajat peltoaukeat sekä maisemassa läsnä oleva vesipinta muodostavat hienon maisemakokonaisuuden.